kjk.fi

Kankaanpään jäähalli

 

Ossi Leppiniemi kertoo jäähallin tekovaiheista näin:



JÄÄHALLIN RAKENTAMISEN VAIHEITA



ALKUPONNISTELUT

Keväällä 1993 Kankaanpään Jääkarhut näki toimintansa kehittämisen mahdottomaksi ilman omalla paikkakunnalla olevaa keinojäätä. Kesällä sitten kokoontui ennakkoluuloton ryhmä yhteen ja aloitti hankkeen valmistelun.

Vuosikymmen aikaisemmin tehdystä yrityksestä otettiin oppia ja toiminta suunniteltiin huolellisesti. Elokuussa 1993 perustettiin Kankaanpään Keinojää Oy ja se merkittiin kaupparekisteriin 29.12.1993. Yhtiön tarkoituksena oli rakentaa jäähalli ja vuokrata hallia. Toiminnan täytyisi kannattaa itsensä. Yhtiölle hankittiin omaa pääomaa yksityisiltä ihmisiltä ja yrityksiltä osakemerkinnällä ja KJK sijoitti yhtiöön toiminnastaan säästyneitä varoja. Kankaanpään kaupunki myönsi vaihtovelkakirjalainan ja Kankaanpään Osuuspankki laski hankkeen olevan terveellä pohjalla ja myönsi lainan, ja niin oli koossa runsas kaksi miljoonaa markkaa.

JÄÄHALLIN "OSIEN" HANKINTA

Tontti saatiin vuokrattua kaupungilta kaavasuunnitelman mukaiselta paikalta urheilukeskuksesta. Tämä mahdollisti toiminnan tukeutumisen urheilukeskuksen palvelumahdollisuuksiin. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Sirenin toimistosta arkkitehti Olli Helminen.

Ensimmäisenä hankittiin jääkone, koska "saatiin halvalla". Käytettyjä koneita ei montaa ole ollut myynnissä viimeisen vuoden aikana, joten rohkeus oli hyväksi.

Hallirakennuksen elementti elementtitoimituksesta kilpaili pääosin kaksi toimittajaa, ja valituksi tuli SPU-Systems Oy; näin järjestyi samalla kesätöitä omaan "kylään". Toimitukseen sisältyi myös kohteen rakennesuunnittelu. Kylmäkonetoimittajien välillä oli myös kilpailua ja tilauksen otti Lakeuden Kylmätekniikka Oy, joka toimitti myös ilmankuivauslaitteistot halliin. Rataputkistot, n. 23 kilometriä, toimitti Jäämestarit Ky. Kaikkiin näihin toimituksiin sisältyi paljon tilaajan tekemää työtä asennusvaiheessa. Pohjatutkimuksista vastasi Mikko Hietapakka, perusmittaukset hoiti Timo Tutti, sähköistys oli Veijo Tarhasaaren ja Markku Kiviojan vastuulla.

RAKENTAMISEN ORGANISOINTI

Halliprojekti jaettiin kahteen osaan: Keinojää Oy:n hallitus toimi "rakennuttajana" ja KJK:n talkooväki toteuttajana yhdessä tavarantoimittajien asennusvalvojien kanssa.

Rakennuttajan puolesta äänessä oli Pauli Lanne, vastaavaksi mestariksi hyväksyttiin ri Markku Hietanen. KJK:n talkooväki jaettiin joukkueittain siten, että yhden ikäkausijoukkueen vanhemmat muodostivat oman joukkueen. Näin saatiin kahden ryhmää. Sähkömiehet ja muurarit muodostivat oman ryhmänsä. Tärkeimpänä ryhmänä toimi "service", joka järjesti hyvin toimivan ruokahuoltomme.

Kuorma-auto- traktori-, kaivinkone- , pyöräkuormaaja- , louhinta- , täryjyrä- , nostokalusto- ym. urakoitsijoista muodostui talkoopanokseltaan tärkein lenkki. Tuhansien kuutioitten maa- ja kiviainesiirrot puhtaalla talkooperiaatteella osoittaa, että näissä miehissä on voimaa ja tahtoa olla mukana hyvissä hankkeissa. Koneitten polttoaine- ja muut kulut eivät ole olleet vähäisiä. Töissä oli yli puolensataa talkoolaista.

Kankaanpään Muurarien ammattiosaston talkoopanos oli rakennuksen julkisivumuurauksessa merkittävä apu. Jäähallimme julkisivuun ja väliseiniin muurattiin 23 000 kappaletta tiiliä. Työtä vauhditti muutama ammattilekari, joten muuraustyöhön kului laskettua vähemmän aikaa. KJK:n sähköammattimiehet tekivät arvokkaan työn sähköistyksen suunnittelussa ja asentamisessa.

RAKENNUSTYÖT

Ensimmäinen talkoopäivä oli 22.04.1994, jolloin alkulämmittelynä purettiin vanha kaukalo. Paikalla oli n. 200 rakentamisesta kiinnostunutta ja silloin saatiin alulle "rakennusliigan" perustaminen.

Vapunpäivänä johtoryhmä kokoontui työmaalle ensimmäiseen palaveriinsa, joita sitten pidettiin joka sunnuntai-ilta aina joulukuulle asti. Maansiirtotyöt käynnistyivät keskiviikkona 11.05.1994. Aloituspaukkukin saatiin aikaan toukokuun lopulla, kun jouduttiin louhimaan kalliota. Samana päivänä löytyi vanhan kaukalon kohdalta metrin vahvuisen sorakerroksen alta noin kymmenen sentin vahvuinen routakerros; ei ollut vielä kiirettä rakentamisen kanssa.

Kesäkuun yhdeksäntenä saatiin soratyöt pääosin suoritetuksi ja seuraava päivänä alkoi paalutustyö. Ensimmäinen anturavalu anturavalu suoritettiin 14.6. ja sokkelien asennustyöt valmistuivat 20.6. ja viimeiset perusvalut tehtiin sateitten viivyttäessä juhannuksen jälkeen maanantaina.

Sateet eivät tämän jälkeen haitanneet työmaata ennen elokuuta, lämpöäkin oli "riittävästi". Teräsrungon pystytys alkoi 30.6 ja kattoelementtien asennustyöt valmistuivat 08.07.1994. Harjannostajaiset ja talkootanssit järjestettiin 15.07.1994. Heinäkuun lopulla olivat ulkomuuraukset pääosin tehty ja ulkopellitys alkoi kestäen runsaat pari viikkoa. Vesieristys valmistui elokuun alkupuolella ja julkisivut pääosiltaan elokuun puoliväliin mennessä. Ovet ja ikkunat asennettiin syyskuulla.

AIKATAULU PITI

Koneasennuksiin liittyen roudan sulatusputket asennettiin 22.07.1994. Eriste- ja kantavan murskekerroksen päälle kivituhkakerrokseen asennettiin 20. ja 21. elokuuta 18 km:iä jäädytysputkea, talkoissa oli parhaimmillaan 35 henkeä.

Muut jäätekoon tarvittavat koneet saatiin koekäyttöön elokuun lopussa ja ensimmäiset piirrot jäälle pääsi piirtämään Erkki Luoma 31.08.1994, kuten oli tavoite.

Ilmastointi- ja lämmöntalteenottokoneet ja ilmankuivain asennettiin paikoilleen syyskuun puolivälin jälkeen. Sisäpuoliset työt jatkuivat iltaisin ja viikonloppuisin syys-lokakuun ajan. Tiiviin rakentamisen tuloksena valmistuivat kioski, terassi ja katsomo. Koko jäähalliprojekti huipentui 07.11.1994 pidettyihin vihkiäisiin.



KIITOKSET

Ensikiitokset kuuluvat sille ryhmälle, joka laittoi tämän mittavan hankkeen alulle. Joidenkin halliyhtiöitten taloudelliset vaikeudet eivät pelottaneet, vaan uskottiin omiin laskelmiin. Kiitokset kuuluvat kaupungin virkamies- ja luottamusmiesjohdolle. He asettivat halliyhtiölle kovat tavoitteet oman pääoman hankintaan, mutta samalla osoittivat rakennuspaikan suunnitelmineen. Kaupunki sitoutui myös ostamaan jääaikaa, mikä antoi halliyhtiölle varman takuun käytöstä useammalle vuodelle.

Rakennusaikana yhteistoiminta työmaalla on ollut mutkatonta ao. henkilöitten kanssa. Kiitokset kuuluvat kone- ja automiehille. Heidän talkoopanoksensa oli jotenkin velvoittavana esimerkkinä rakentaa halli valmiiksi nopeassa aikataulussa. Kiitokset on osoitettava sille monisatapäiselle talkooväelle, joka vuorollaan muitten toimiensa välissä teki osansa hallityömaalla. Useimmilla ei ollut edes ammatillista kokemusta rakentamisesta, mutta sopiva innokkuus ja pieni opastus sai työt sujumaan.

Kiitokset kuuluvat niille kymmenille naisille, jotka järjestivät talkooväen ruokahuollon. Kiitokset kuuluvat muutamalle tunnetulle ammattikirvesmiehelle ja metallialan eksperteille, jotka tekivät työmaalla kaikki vaativammat kohdat korkealla ammattitaidolla ja oma-aloitteellisuudella. Kiitokset kuuluvat ammattitaitoiselle muurausryhmälle, joka tehokkaasti näytti taitonsa työmaan aurinkoisessa paahteessa. Kiitokset kuuluvat sähköryhmälle, joka teki arvokkaan työn hallin sähköistämisessä. Kiitokset kuuluvat työmaan alihankkijoille, heidän henkilökunnalleen, jotka auttoivat työmaata neuvoin ja ohjein. Kiitokset kuuluvat monille yksityisille ja yrityksille, jotka lainasivat työmaalle koneita ja mittalaitteita työn helpottamiseksi.



Ossi Leppiniemi