Seuran säännöt

 

JUNIORIKIEKKOILUN PELISÄÄNNÖT

KANKAANPÄÄN  JÄÄKARHUT  RY

TOIMINTAOHJEET

Nämä ohjeet ovat tarkoitetut tiedoksi kaikille toiminnassa mukana oleville, toiminnan selkeyttämiseksi ja auttamiseksi. Näihin ohjeisiin on johtokunnalla mahdollisuus tehdä muutoksia kesken kauden.

Ohjeita täydentävät muut erilliset säännöt, ohjeet ja tiedotteet.

SISÄLLYSLUETTELO:
1.Toiminta-ajatus
2.Tavoitteet
3.Arvot
4.Seuran toiminta ja vastuuelimet
5.Joukkueet ja niiden muodostaminen
6.Joukkueen toimihenkilöt
7.Harjoittelu
8.Valmennus / ohjaus
9.Ottelut / turnaukset
10.Varusteet
11.Jäävuorot
12.Talous
13.Vanhemmat
14.Sidosryhmät
15.Suomen Jääkiekkoliitto

Osittainenkin kopioiminen ja lainaaminen kielletty ilman Kankaanpään Jääkarhujen kirjallista suostumusta.

KANKAANPÄÄN  JÄÄKARHUT  RY

1. Toiminta-ajatus

KJK ry  harjoittaa vastuuntuntoista junioritoimintaa mahdollisimman monessa  ikäluokassa, kasvatuksellisia näkökohtia painottaen. Seura tarjoaa jokaiselle juniorilleen korkeatasoista   valmennusta ja mahdollisuuksia kehittyä jääkiekkoilijana. KJK on myös omalla panoksellaan luomassa positiivista kuvaa urheilusta ja terveistä  elämäntavoista.

 

2. Tavoitteet

Valmennuksen ja ohjauksen kehittämisen kautta kaikilla  ikäluokilla on tavoitteena oppia ja kehittyä. Joukkueiden  tavoitteena on pelata sarjatasolla, joka tarjoaa parhaat edellytykset kehittyä, yksilöinä ja joukkueena.

 

3.  Arvot

Oppiminen

Jokaisessa KJK:n joukkueessa tavoitteena on oppia ja  kehittyä

Kunnioitus

Jokainen juniori kunnioittaa joukkuetovereita, vastustajia ja kumppaneita

Rehellisyys

KJK pelaajan tunnusmerkki on rehti urheiluhenki

Kasvatuksellisuus

KJK painottaa toiminnassaan kasvatuksellisia näkökohtia

 

4. Seuran toiminta ja vastuuelimet

Seuran jäsenet:

Kaikkien lisenssin maksavien pelaajien vanhemmista toinen maksaa KJK:n jäsen- tai kannatusmaksun ja on siten KJK ry:n jäsen. Lisäksi jäseniä ovat luonnollisesti kaikki juniorit.

Seuran kokous:

Seuran kevätkokous, jossa äänivaltaisia ovat kaikki jäsenet, valitsee vuosittain johtokunnan, johon kuuluu yksitoista jäsentä. Johtokunnan puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan kevätkokouksessa.

Johtokunta:

Seuran johtokunta kokoontuu tarpeen mukaan ja määrittelee toiminnan linjat ja säännöt. Johtokunta hyväksyy joukkueiden toimihenkilöt, seuran muut toimihenkilöt sekä seuran edustajat  Liiton-, Alueen ym. tehtäviin.

 

5. Joukkueet ja niiden muodostaminen

Joukkueet muodostetaan pelaajien ja vanhempien esitysten mukaan, mikäli kuhunkin ikäluokkaan on tulossa riittävästi pelaajia.

Joukkueet ilmoitetaan Länsirannikon aluesarjoihin johtokunnan hyväksymisen jälkeen. Lähtökohtana joukkueiden perustamisessa on, että kaikki pelaajat pääsevät pelaamaan kykyjensä ja halujensa mukaisessa joukkueessa, ikärajojen puitteissa.

Pelaajat ja vanhemmat päättävät tulevan kauden joukkueensa ennen sarjakauden alkua. Sarjojen käynnistyttyä pelaajien siirtyminen toiseen joukkueeseen on mahdollista vain erittäin perustelluista syistä ja vain johtokunnan hyväksymisen jälkeen.
Ilmoittautumismaksut sarjoihin maksaa seura.

 

6. Joukkueen  toimihenkilöt

Joukkueissa tulee olla nimettynä seuraavat toimihenkilöt,  jotka myös johtokunta on hyväksynyt.

– valmentaja / ohjaaja, yksi tai useampia

– joukkueenjohtaja

– huoltaja, yksi  tai useampia

– taloudenhoitaja

 

6.1. Toimihenkilöiden velvollisuudet

Viralliset toimihenkilöt ovat  velvollisia hoitamaan toimihenkilöille tarkoitetut tehtävät seuran toimintatapojen, ohjeiden ja sopimusten mukaisesti, Nuori Suomi ’hengessä’. Toimihenkilöt noudattavat kaikessa toiminnassaan lakeja ja asetuksia, seuran ohjeita ja SJL:n sääntöjä sekä joukkueen laatimia sisäisiä pelisääntöjä.

Toimihenkilöt eivät käytä mälliä joukkueen tilaisuuksissa, eivätkä tupakoi hallien sisäänkäynnin läheisyydessä.

Joukkueen toimihenkilöt sopivat joukkueen sisäisestä työnjaosta.

Joukkueenjohtaja

Joukkueenjohtaja vastaa joukkueen yleishallinnosta. Joukkueenjohtajan toiminta määrittelee pitkälti asioiden sujuvuuden joukkueessa. Hänen tulee kaikissa toimissaan olla esimerkillinen ja toimia seuran arvojen ja periaatteiden mukaisesti.

Valmentaja

Valmentajan tulee yhteistyössä seuran kanssa kehittää itseään valmentajana ja kasvattajana. Hän vastaa seuran arvojen, periaatteiden ja toimintasuunnitelman toteutumisesta omassa joukkueessaan. Valmentajan tulee kaikissa toimissaan olla esimerkillinen ja toimia seuran arvojen ja periaatteiden mukaisesti.

Vanhemmissa junioreissa, joissa ei ole vaihtosääntöjä, valmentaja yksin määrää ja on vastuussa eri kentällisten peluuttamisesta.

Huoltaja

Huoltajan vastuulla on moninaisten käytännön asioiden pyörittäminen kaikissa joukkueen tapahtumissa. Hänen tulee kaikissa toimissaan olla esimerkillinen ja toimia seuran arvojen ja periaatteiden mukaisesti.

 

7. Harjoittelu

Kauden harjoittelusta valmentajat / ohjaajat tekevät kausisuunnitelman. ’Jääkausi’ alkaa kaikilla joukkueilla viimeistään elokuun lopussa ja päättyy noin maalis-huhtikuun vaihteessa. Harjoituksia pidetään valmentajan suunnittelema määrä, joka on suhteessa joukkueen ikäluokkaan. Valmentaja myöskin vastaa harjoitusten suunnittelusta ja läpiviennistä. Jäällä on aina oltava riittävä määrä valmentajia / ohjaajia. Maalivahtien erikoisharjoittelusta vastaa seuran maalivahtivalmentaja käyttäen apunaan tarvitsemiaan apuhenkilöitä.

 

8. Valmennus / Ohjaus

Johtokunta hyväksyy valmentajat eri joukkueisiin. Vastuuvalmentaja kerää ympärilleen toimivan apuvalmentajaryhmän. Valmennuspäällikkö auttaa tarvittaessa apuvalmentajien valinnassa.

Toimintaa harjoitetaan lapsen ehdoilla:

Leijonaliigasta  D-junioreihin asti ohjaaminen (valmentaminen) on parhaimmillaan yksittäisen pelaajan auttamista kehittymään hänen innokkuutensa, toiveidensa ja kykyjensä edellyttämällä tavalla. (Todella otetaan huomioon lapsen ja nuoren tarpeet sekä etu ja että jokainen mukanaoleva pääsee kokemaan onnistumisen elämyksiä.)

D-junioreista ylöspäin valmentaminen on parhaimmillaan yksittäisen pelaajan auttamista kehittymään hänen tavoitteidensa ja kykyjensä edellyttämällä tavalla = kehittää mahdollisimman monipuolisia ja taitavia pelaajia, jotka nauttivat jääkiekon harjoittelemisesta ja pelaamisesta ( tasosta riippumatta ), sekä auttaa heitä kasvamaan hyvän itsetunnon omaaviksi kansalaisiksi.

Ohjaajan päätavoite pitää olla  PELAAJAN OPPIMINEN. Oppimisen kannalta ilmapiiri jossa toimimme, ratkaisee kaiken. Hauskaa sen olla pitää.

 

9. Ottelut  /  turnaukset

Joukkueet osallistuvat seuran ilmoittamiin sarjoihin. Seura ei aseta joukkueille menestystavoitteita, vaan antaa valmentajille ja ohjaajille mahdollisuuden keskittyä ’yksilöiden kehittämiseen’.

Joukkueet voivat osallistua ylialueellisiin harjoitussarjoihin ja  turnauksiin ja pelata harjoitusotteluita joukkueen taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa. Kaikilla joukkueilla on oikeus järjestää omia turnauksia ja saada niistä kertyvät tulot itselleen. Turnausajankohdat pitää varata hyvissä ajoin, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä ajankohdissa.

 

10. Varusteet

Joukkueet hankkivat  omat pelipaidat. Paitoja hankitaan vuosittain lisää tarvittava määrä, jotta kaikilla joukkueilla on hyväkuntoiset paidat. Joukkueet hankkivat paidat seuran määrittelemästä paikasta ja niiden väritys on seuran värien mukainen, sinivalkoinen. Harjoituspaidat hankkii seura.

Maalivahtien varusteet hankkii pääsääntöisesti seura, ja varusteita kierrätetään mahdollisimman taloudellisesti.

Seuran varusteista joukkueessa vastaavat huoltajat ja pelaajat. Kaikesta seuran omaisuudesta on pidettävä erittäin  hyvää huolta. Omaisuuden lainaaminen, luovuttaminen tai myyminen on ehdottomasti kiellettyä ilman seuran lupaa. Varusteet tulee kerätä aina keväisin pois pelaajilta.

Päävastuun varusteista kantaa seuran varustevastaava.

 

11.  Jäävuorot

Jääaika on kaikille joukkueillemme välttämätöntä. Seura tekee talkoilla itse jään, ja se pyritään saamaan kuntoon vuosittain elokuun puoliväliin mennessä. Jäävuorot jaetaan johtokunnan päätöksellä, valmentajakerhon esityksestä. Jääajat vahvistetaan kerrallaan ainakin kuukaudeksi. Jaossa pyritään takaamaan joukkueille liiton suositusten mukaiset harjoitusmäärät, sekä huomioidaan nousujohteisuus ja kokonaisuus, ikäluokat, joukkueiden- ja sarjan taso jne.

Jos joku joukkue ei pysty käyttämään jääaikaansa, tulee siitä mahdollisimman nopeasti ilmoittaa muille joukkueille, jotta halukkaat voivat varata kyseisen ajan. Seuran ulkopuolisille jäävuoroja ei saa antaa.

Jäävuorolistat löytyvät parhaiten seuran nettisivuilta.

 

12.  Talous

Joukkueet vastaavat itsenäisesti taloudestaan.

Kaikki juniorit maksavat seuralle kulloinkin voimassa olevan lisenssimaksun. Joukkue kerää maksut ja vastaa niiden tulouttamisesta seuralle. Liiton lisenssimaksut joukkueet maksavat itse ja joukkueenjohtajat huolehtivat, että kaikkien pelaajien maksut tulevat maksetuksi ajallaan.

Tuomarimaksut maksaa ensin seura ja joukkueet maksavat ne seuralle laskujen mukaan.

Seuran linja-auton käytöstä perittävä kilometrikorvaus peritään joukkueilta jälkikäteen.

Kankaanpään Keinojää OY.lle maksettavan rahallisen korvauksen jääajasta maksaa seura.

Joukkueet voivat kerätä rahaa ja tehdä talkootyötä seuran nimissä oman tarpeensa ja halujensa mukaan. Kaikki näistä kertyvät tulot joukkue saa kokonaisuudessaan käyttöönsä.

Kaikki suoraan joukkueen toimintaan liittyvät kulut ovat hyväksyttävissä, ja joukkueen rahoja voidaan käyttää näihin menoihin.

Rahapalkan maksaminen kenellekään joukkueen toimihenkilöistä on seuran sääntöjen mukaan ehdottomasti kielletty.

Taloudenhoitaja jokaisessa joukkueessa pitää kirjaa joukkueen tuloista ja menoista ja on pyydettäessä velvollinen esittämään tilin asiakirjat seuran ja vanhempien edustajille.

Kaikki tietylle joukkueelle kerätyt rahat kuuluvat kyseiselle joukkueelle, eivätkä siirry pelaajan mukana, mikäli joku pelaaja vaihtaa joukkuetta seuran sisällä. Mikäli joukkue lopetetaan, sen tilillä olevat rahat siirtyvät seuran hallintaan ja ne käytetään tapauskohtaisesti erikseen sovittavalla tavalla.

Joukkueet ovat velvollisia osallistumaan  vuosittain myös seuran varainhankintaan, esim. seuralehden mainosten myyntiin, ym. vastaavaan.

 

13.  Vanhemmat

Vanhemmat ovat toiminnan tärkeimpiä tukijoita. Vanhemmat valitsevat keskuudestaan osan joukkueen toimihenkilöistä, jotka työskentelevät vapaaehtoisesti lasten yhteisen harrastuksen hyväksi. Heillä tulee olla ymmärrys siitä, että lasten innostus, toiveet ja kyvyt ovat kaiken tekemisen todellinen lähtökohta.

Lasten urheilussa aikuisten tulee olla mukana.

– Väsymättöminä kannustajina

–  Kärsivällisinä kasvattajina

–  Tukea antavina kouluttajina

–  Uhrautuvina kuljettajina

–  Toiminnan  kustantajina

 

14. Sidosryhmät

Kaikessa junioritoiminnassa otetaan huomioon sidosryhmämme ja yhteistyötä kaikkien näiden kanssa kehitetään. Tärkeimpiä sidosryhmiämme ovat junioreiden vanhemmat, kaupunki, taloudelliset yhteistyökumppanit, koululaitos, muut jääkiekko- ja urheiluseurat jne.

 

15.  Suomen  Jääkiekkoliitto

Suomen Jääkiekkoliiton toimisto sijaitsee osoitteessa:

Mäkelänkatu  91,  00610  HELSINKI

puh. 09-756750   fax.  09-75675575

Internet sivut löytyvät osoitteesta: www.finhockey.fi ja sivuilta löytyy mm.

–         valtakunnan kaikkien seurojen ja joukkueiden tiedot

–         kaikkien sarjojen otteluohjelmat ja tulokset

Suomen Jääkiekkoliitolla on yhdeksän aluetta. Meidän alueemme on Länsirannikko.

SJL:n Länsirannikon alueen toimihenkilöt:

Aluepäällikkö

Heikki Suutala

0400-526996

Aluekouluttaja

Jari Heiniola

0400-226 499

Maalivahtikouluttaja

Jorma  Valtonen

0400-530202

Erotuomarikouluttajat

Jari Mäkisalo

0400-861 630

Ilkka Etelä

0500-122 951

Hauskoja hetkiä yhteisen harrastuksemme parissa!